tiistai 3. marraskuuta 2015

Päättäjillä on oltava rohkeutta kokeilla kaksikielistä koulua

Pääkaupunkiseudulla yhä useampi lapsi kasvaa täysin kaksikielisessä (suomi, ruotsi) kieliympäristössä. Heidän äidinkielensä ja isän­kielensä ovat tasavahvoja, ja ­olisi älytöntä kutsua toista ­ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi (peruskoulutermein A1-kieli). Nämä lapset tuntevat sekä suomensuomalaisen että suomenruotsalaisen kulttuurin omakseen. Nykyinen peruskoulun tarjonta ei vasta­a tämän kohderyhmän tarpeisiin.

Ruotsin kielikylpyluokat suomenkielisessä perusopetuksessa ovat hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat op­pia uuden kielen.

Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on jo pitkään tarjottu MoFi-opetusta (modersmålsfinska) oppilaille, jotka turhautuisivat täysin suomen alkeisopetuksessa. Tuntimäärä on kuitenkin vain A1:n mukainen, eikä se vastaa varsinaista äidinkielen opetusta. Suomenkielisissä kouluissa voitaisiin tarjota myös äidinkieliruotsia, mutta kysyntä lienee varsin vähäistä.

Helsingissä on hyviä kokemuksia siitä, että ruotsinkielinen koulu ja suomenkielinen koulu voivat toimia samassa kiinteistössä tai ainakin saman koulupihan ympärillä. Näin on esimerkiksi Lauttasaaressa, Maunulassa ja Östersundomissa. Tämä on hyvä ratkaisu silloin, kun yksiköt ovat suurin piirtein samankokoisia ja kumpikin osapuoli on sitoutunut vahvasti kummankin kielen tukemiseen.

Ilman määrätietoista kieli­strategiaa pihan ja työyhteisön arkikieleksi valikoituu väistämättä enemmistökieli. Sen seurauksena suomenkieliset eivät pääse käyttämään ruotsia, mikä oleellisesti heikentää kielen ­oppimista.

Suomessa ei ole ainuttakaan aitoa kaksikielistä koulua, jossa opetusta tarjotaan kummallakin kielellä ja jonka opetussuunnitelma perustuu kummankin kieliryhmän kulttuuriin. Täysin kaksikieliset perheet joutuvat nyt valitsemaan joko suomenkielisen tai ruotsinkielisen perusopetuslinjan.

Aika on kypsä kaksikielisen koulumallin kehittämiseen. Jätkäsaareen rakennettava uusi koulurakennus ­soveltuisi tähän mainiosti. Helsingin yliopiston kielididaktiikan tutkijoilla on ­aivan varmasti kiinnostusta osallistua kaksikielisen opetuksen kehittämisen.

Poliittisilla päättäjillä pitäisi olla nyt rohkeutta käynnistää ­kokeiluhanke, joka olisi vähintään kymmenen vuoden mittainen. Aikaisintaan vuosikymmenen päästä tuloksia voidaan ­arvioida ja hyödyntää koko ­suomalaisen koulujärjestelmän kehittämisessä.

Kaksikielisyys lisääntyy tulevaisuudessa varmasti.

Bernt Nordman
opetuslautakunnan jäsen (vihr)

Minerva Krohn
opetuslautakunnan puheenjohtaja (vihr), Helsinki

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002863786.html

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Hallituksen kaupunkipolitiikka huolestuttaa

Kuntalehti ja Kunta-tv haastattelivat hallitusohjelmaan liittyen. Kepu ei koskaan ole kaupunkien kannalta hyvä pääministeripuolue.

"Kuntaliiton työvaliokunnassa vihreitä edustava helsinkiläinen Minerva Krohn epäilee uuden hallituksen kaupunkipolitiikkaa.

– Periaatteessa keskustan ja perussuomalaisten maankäyttö- ja asuntopoliittiset linjaukset eivät ole kaupunkien kannalta myönteisiä, hän arvioi.

Säästötavoitteista tulee hänen mielestään kunnille hankala paikka, koska käytännön päätökset siitä, mitä karsitaan, joudutaan tekemään kunnissa."

http://www.kunta.tv/aiheet/kuntalehti/krohn-hallituksen-kaupunkipolitiikka-huolestuttaa/









perjantai 22. toukokuuta 2015

Kouluverkkoa pitää kehittää tasapuolisesti

Helsingin Sanomat julkaisi pari artikkelia Helsingin kouluverkkokiistoihin liittyen. Linkit löytyvät blogin lopusta. Näissä on aika hyvin avattu koulukiistojen taustoja.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Helsingin kouluverkkostrategian. Helsingissä pyritään suomenkielisissä kouluissa vähintään kaksisarjaisiin yhtenäisiin peruskouluihin. Yhdellä koululla voi olla monta toimipistettä. Koulujen hallinnollinen yhdistäminen ei siis tarkoita, että koulu lakkautetaan.

http://www.hs.fi/ilta/art-2000002825792.html

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002825954.html

maanantai 9. helmikuuta 2015

Kouluverkkolinjaukset turvaavat hyvän opetuksen

HS julkaisi mielipidepalstalla kirjoitukseni liittyen kouluverkkolinjauksiin. Niiden tavoitteet liittyvät pedagogiikkaan ja koulujen johtamiseen.

Kaupunkisivuilla kirjoitettiin Helsingin kouluverkkolinjauksista (HS 4. 2.) . Opetuslautakunta palautti nämä linjaukset uudelleen valmisteluun, jotta linjausten pedagogiset, johtamiseen liittyvät ja taloudelliset linjaukset kirjoitetaan auki. Perustelut toivottavasti vähentävät vanhempien huolta asiasta.

Kaupunkisivuilla kirjoitettiin Helsingin kouluverkkolinjauksista (HS 4. 2.) . Opetuslautakunta palautti nämä linjaukset uudelleen valmisteluun, jotta linjausten pedagogiset, johtamiseen liittyvät ja taloudelliset linjaukset kirjoitetaan auki. Perustelut toivottavasti vähentävät vanhempien huolta asiasta.

Kyseiset linjaukset perustuvat jo aiemmin kouluverkkopäätöksissä käytettyihin perusteluihin, jotka kuitenkin löytyivät vain yksittäisten päätösten ohesta. Pyysin linjausten muotoilemista, jotta uudistusten hahmottaminen on helpompaa.

Pyrimme yhtenäiseen peruskouluun, jossa on kaksi rinnakkaisluokkaa. Kyse ei siis ole suurkoulusta. Tämä hallinnollisesti yhtenäinen koulu voi sijaita yhdessä tai useammassa rakennuksessa.

Yhtenäinen peruskoulu mahdollistaa lasten koulupolun jatkumisen ja madaltaa niveltä siirtyä yläkouluun. Kaksisarjaisessa koulussa opetus joustaa oppilaiden tarpeen mukaan paremmin ja opettajat saavat tukea työlleen. Oppilaiden tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon ja luokkakoot pysyvät kohtuullisina.

Opetuksen resurssit pystytään tämän kokoisessa koulussa turvaamaan paremmin. Rehtorien mahdollisuus johtaa kouluaan pedagogisesti ja hallinnollisesti paranee. Voimme toivottavasti madaltaa päätöksentekoa opetuksessa ja antaa rehtoreille enemmän valtaa koulunsa asioihin. Pystymme myös tukemaan rehtoreita johtamisessa paremmin.

Opetuslautakunnan puheenjohtajana haluan varmistaa, että helsinkiläistä koulua pystytään kehittämään yhä paremmin lapsia, nuoria ja heidän perheitään tukevaksi. Tämä vaatii muutosta sekä pedagogiikassa että johtamisessa, etenkin kun valtuusto on asettanut tuottavuustavoitteen, jota opetustoimen on noudatettava.

Minerva Krohn
opetuslautakunnan puheenjohtaja (vihr), Helsinki

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002799237.html