Helsingin terveyskeskus on selvittänyt toimintaympäristöään. Esille tulivat etenkin terveyserot, joiden kaventaminen on erityisen tärkeää. Nyt parhaan ja huonoimman alueen välillä miesten elinajanodotteessa on lähes 10v ero.
Jotta terveysasema toimii hyvin, ja väestön saama terveyshyöty on mahdollisimman suuri, pitää olla resursseja ajanvarausvastaanottoon, koska terveyseroja kaventavat toimet eivät yleensä hoidu akuuttivastaanotolla.
Akuuttihoito priorisoituu päätöksenteossa. Satunnaiskävijä mittaa terveysasemansa toimivuutta sillä, pääseekö akuuttiajalle kun flunssa pitkittyy tms. Todellisen akuutin sairauden hoito on kiireellistä, mutta akuuttikäynneistä suurempi osa on kuitenkin lääketieteellisessä mielessä ns. huteja. Käynti ei ole turha, mutta sen terveyshyöty on minimaalinen. Potilas olisi parantunut lääkäriä näkemättä aivan yhtä hyvin.
Tein laskelmia siitä miten lääkärivaje vaikuttaa ajanvarausaikojen saatavuuteen normaalilla terveyskeskusvastaanotolla. Käytin laskelmissa oman kokemukseni perusteella arvioimaani lääkärin ajankäyttöä. Potilasvastaanoton pieni osuus lääkärin työpäivässä voi olla yllätys, mutta muuta työtä on usein vielä tätäkin enemmän. Työtahtia voi jonkin aikaa kiristää, mutta pitkän päälle se ei onnistu.
Normaali yleislääkärin päivä:
30 min hoitajien konsultaatioita
60min puhelinaikoja + niiden paperityöt
60 min reseptin uusiminen + muu paperityö
120 min ajanvarausaikoja = 6 aikaa
120 min akuuttiaikoja= 6 aikaa
60 min kokous/koulutus tai lisää paperitöitä
10% vaje yleislääkärin päivä:
10 % vaje on jo lähes normaalitilanne, kun sijaisia ei ole käytössä, ja kaikilla lääkäreillä on pitkiä lomia yms.
35 min hoitajien konsultaatioita
70min puhelinaikoja + niiden paperityöt
70 min reseptin uusiminen + muu paperityö
80 min ajanvarausaikoja = 4 aikaa
140 min akuuttiaikoja= 7 aikaa
60 min kokous/koulutus tai lisää paperitöitä
20% vaje yleislääkärin päivä
”Normaalivajeen” (sijaistamattomuus) päälle 10% vaje.
40 min hoitajien konsultaatioita
80min puhelinaikoja + niiden paperityöt
80 min reseptin uusiminen + muu paperityö
40 min ajanvarausaikoja = 2 aikaa
160 min akuuttiaikoja= 8 aikaa
50 min kokous/koulutus tai lisää paperitöitä
Helsingissä vaje on nyt 7.5%. Tämä ei jakaannu tasaisesti. Raskaammilla alueilla on suurempi vaje. Jokaista puuttuvaa lääkäriä kohti on 2000 helsinkiläistä ilman omalääkäriä. Normaalisti noin puolet heistä käyttäisi terveysaseman palveluja vuoden aikana. Ilman omalääkäriä olevien potilaiden akuutit vaivat pyritään hoitamaan, mutta krooniset ja pitkittyneet vaivat jäävät varjoon.
Näin käy vajeen myötä myös niillä alueilla joilla omalääkäri on, mutta jossa joudutaan paikkaamaan lääkärivajetta. Tilanne on usein vielä vaikeampi kuin yllä olevassa sormiharjoittelussa. Tässä lääkäri ottaa vain puuttuvan lääkärin akuuttipotilaita + uusii reseptejä ja hoitaa jotain asioita puhelimessa. Usein paperitöiden ja konsultaatioiden määrä kasvaa vielä, kun lääkärittömien alueiden potilaiden kroonisista tai pitkittyneistä vaivoista konsultoidaan lääkäriä.
Tässäkin esimerkissä ajanvarausaikojen määrä romahti 33% tai 67%. Tilanne voi olla vielä huonompi.
Käytännössä 10 % vaje syntyy jo sijaistamattomista lomista. Kaikki ns. oikea vaje sen päälle huonontaa tilannetta entisestään.
Lääkärivajeen paikkaaminen on kaikista kiireisin toimi, jotta terveyseroja saadaan kavennettua. Pienikin vaje romauttaa jo lyhyessä ajassa potilaiden hoidon saatavuuden ja siten myös laadun ja vaikuttavuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti