Pääministeri Vanhanen moittii blogissaan Helsinkiä fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä. Tukholma tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohti. Ilmastonmuutos onkin siis Helsingin vika.
Vanhasen logiikka ikävä kyllä mättää. Todennäköisesti tarkoituksella.
Vanhanen itse vastusti viidennen ydinvoimalan rakentamista, kun eduskunta päätti sen rakentamisesta, mutta on sen jälkeen kääntänyt kelkkansa. Ehkä se tapahtui samanlaisen loogisen väärinymmärryksen seurauksena kuin Helsingin moittiminen.
Energiakysymykset eivät ole helppoja, ilmastonmuutos kokonaisuudessaan vielä monimutkaisempi. Mutta yritän vähän selventää missä Vanhasen eksyi.
On totta, että Helsinki käyttää voimaloissaan kivihiiltä, joka on fossiilinen polttoaine. Vuosaaren voimalaitos toimii maakaasulla, joka on vähemmän haitallinen, mutta fossiilinen kuitenkin. Voimalaitokset tuottavat sähkön lisäksi kaukolämpöä (nykyisin myös kaukokylmää) ns. kaupanpäälle. Kaukolämpöä voidaan tuottaa vain siellä missä asuu ihmisiä, koska kuumaa vettä ei voi kuljettaa pitkiä matkoja, kuten sähköä. Vesivoimasta ei tule päästöjä, muttei myöskään kaukolämpöä kaupanpäällisenä.
Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto olisi toki mahdollista bioenergiaa, esim. pellettejä käyttämällä. Pellettejä ei Suomessa kuitenkaan tuoteta niin paljon, että niitä riittäisi kaikkiin lämpökattiloihin. Mikäli ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksytty ”risupaketti” olisi toteutettu, olisi tilanne toinen. Nyt kuitenkin risua ja pellettejä on liian vähän. Helsinki voisi parantaa päästötasettaan tuomalla pellettejä Helsinkiin. Kivihiiltä poltettaisiin Suomessa kuitenkin yhtä paljon kuin nyt. Pelletit siis kuskattaisiin Keski-Suomesta Helsinkiin, ja hiili Helsingin satamasta Keski-Suomeen. Jos hiiltä poltetaan, kannattaa se tehdä sataman vieressä. Samalla pitää tietysti pyrkiä hiilen poltosta eroon.
Vanhanen on todennut, että lasten pitää kasvaa maalla. Maalla tarkoittaa tässä kaupunkien liepeillä olevaa haja-asutusaluetta, ei siis varsinaista maaseutua kuitenkaan. Politiikassa tätä kutsutaan yhdyskuntarakenteen hajoamiseksi. Tätä hajoamista Vanhanen on aatteensa mukaisesti pääministerinä edistänyt.
Kehyskuntiin sijoittuva asuminen johtaa autoliikenteen lisääntymiseen. Autoilun kasvihuonekaasupäästöt ovatkin Uudellamaalla nousseet hurjasti (15% vuosina 1990-2003.)
Omakotiasumisen ongelmiin liittyy myös sähkölämmitys. Suomessa lämpiää 700 000 omakotitaloa sähkölämmityksellä. Se on sähkön väärinkäyttöä, koska lämmittämiseen kelpaa ”vähemmän jalostunut” energia, enkä tarkoita öljykattiloiden paluuta. Maalämpöpumppuja on Suomessa vähän, Ruotsissa paljon, pelletit sopisivat omakotitalon lämmittämiseen erinomaisesti myös, ja kehyskunnissa kaukolämpöä voisi käyttää myös omakotitaloissa.
YTV:n ilmastostrategia kertoo päästöjen muutoksista pääkaupunkiseudulla. Helsingissä asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt vähenivät aikajaksolla 1990-2002, mutta Espoossa ja Vantaalla sähkölämmitetyt omakotitalot lisäsivät päästöjä.
Uusiutuvaan energiaan kannattaa ja pitää siirtyä. Siirtymävaiheessa kannattaa käyttää järkeä, eikä kuskata polttoainetta ristiin rastiin imagosyistä. Pääministeri voisi laadituttaa ohjelmaan Suomen irtautumisesta öljyriippuvuudesta sekä fossiilisista polttoaineista ylipäätään. Autoilutarpeen vähentäminen voisi olla toinen hyvä ohjelman aihe.
Täältä löytyy Vihreiden tänään julkistama Irti öljyriippuvuudesta-ohjelma.
Minerva
ps. Rikoin varmaan kaikkia pyhiä blogi-sääntöjä, ja lisäsin sivuille vanhat kolumnini sekä joitain puheita. Huomasin vain tämän blogi-muodon sopivan niiden esittämiseen ja arkistointiin hyvin. Varmaan joku näppärämpi tietokonetyyppi tekisi toisin, mutta mun näppäryys riittää tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti