Näkymättömät

Lehdessä kerrotaan tomaatin viljelystä Espanjassa. Uudenmaan kokoinen alue on lähes kokonaan muovin peittämää jättimäistä kasvihuonetta. Pelkkä lämpö ja valo eivät riitä kasvattamaan vihanneksia, joten lannoitteita käytetään runsaasti. Lehden kuvassa näkyy likaista hiekkaa. Taimia pitää hoitaa, ja tomaatit pakata laatikoihin, jotta ne voidaan kuljettaa lähikauppaamme. Tämän työn tekevät laittomasti maahan tulleet afrikkalais-siirtolaiset. Perhe ja suku Afrikassa on kerännyt rahaa lähettääkseen heidät paremman toimeentulon ja suurempien mahdollisuuksien Eurooppaan. Eurooppa ei kuitenkaan toivota näitä maahanmuuttajia tervetulleiksi. Laittomasti maahan tulleina he pysyvät laittomina siirtolaisina. Heillä ei ole mahdollisuutta valittaa huonosta kohtelusta, vaarallisista työolosuhteista, asumiseen kelpaamattomista olosuhteista. Tuhannet nuoret miehet ovat loukossa jättiläiskasvihuoneessa pakkaamassa punaisia herkkuja laatikoihin. Heidän äänensä ei kuulu EU:n päätöksenteossa.

Pariisin lähiöissä maahanmuuttajat, lailliset ja laittomat, ovat jo pari viikkoa mellakoineet polttamalla autoja öisin. Seine-joen romanttisista rannoista ja mahtavista taidekokoelmista tunnettu kaupunki on näyttänyt uutiskuvissa täysin vieraalta. Eiffel-tornin sijaan kuvissa näkyy rappeutuvia elementtitaloja ja hoitamatonta joutomaata. Miljoonakaupungin takapiha ja siellä asuvat toivonsa menettäneet nuoret eivät yleensä pääse aamiaispöytäämme ja olohuoneeseemme, koska niillä ei ole uutisarvoa. Vasta polttopullot ovat tehneet nämä siirtolaiset näkyviksi.

Suomessa maahanmuuttajia on hyvin vähän, ja laittomasti maahan tulleita tuskin lainkaan. Meillä ei myöskään ole rappeutuneita kerrostaloalueita, joihin kielitaidottomat ja kulttuuriamme tuntemattomat tulijat olisi jätetty oman onnensa nojaan. Helsingissä vuokra-talot ovat laadukkaita, ja niitä peruskorjataan asumisen tason takaamiseksi. Koulut ja puistot pidetään kunnossa, terveyskeskukset ovat kaikkien käytettävissä, päivähoitoa tarjotaan kaikille lapsille. Kaupunginosia ei päästetä eriytymään niin että, jossain asuisivat vain ne joilla ei ole muuta mahdollisuutta. Hyvässä kaupungissa ei ole lähiöitä, joissa ei pimeällä uskalla liikkua.

Kaikessa emme kuitenkaan ole onnistuneet Pariisia paremmin. Myös meillä maahanmuuttajien työttömyys on yleisempää kuin syntyperäisen väestön. Myös meillä maahanmuuttajat saavat töistä lähinnä niitä jotka suomalaiset kokevat likaisiksi, ikäviksi tai vaarallisiksi. Edes kouluttautuminen ei välttämättä auta maahanmuuttajanuorta työelämään, kun työhaastatteluun ei huolita ulkomaalaistaustaisia. Kyse on silkasta rasismista, jolla estetään muualta tulleita pääsemästä sisään suomalaiseen yhteiskuntaan. Moni onkin jo muuttanut pois Suomesta voidakseen aloittaa elämänsä muualla, vähemmän rasistisessa ympäristössä.

Helsingissä on huolehdittava siitä että, kaikki kaupunginosat pysyvät viihtyisinä ja turvallisina asua. Koulutusta pitää olla tarjolla kaikille lapsille ja nuorille, jotta he voivat hankkia ammatin ja toimeentulon aikuistuttuaan. Työelämän pitää olla avoin myös muille kuin länsimaalaisille. Työturvallisuuden pitää olla laadukasta myös raskaammissa epäsuositummissa töissä. Maahanmuuttajien pitää myös voida tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntyyliin. Tämä onnistuu vain luomalla suhteita syntyperäisten ja muualta tulleiden asukkaiden välillä. Kaupunki voi järjestää mahdollisuuksia kohtaamiseen puistoruokailun lomassa tai asukastalossa, mutta meidän kaupunkilaisten pitää rohkeammin tutustua toisiimme. Monikulttuurisuus edellyttää aitoja kontakteja. Kielitaitokin karttuu paremmin, jos kielelle on joskus käyttöä.

Suomen pitää vaatia EU:ta hoitamaan myös laittomien siirtolaisten asiat kuntoon. Emme voi rakentaa suomalaista tai eurooppalaista hyvinvointia polkemalla muiden oikeuksia. Euroopan näkymätön työvoima pitää tehdä näkyväksi.

Minerva Krohn