maanantai 7. helmikuuta 2005

Terveyttä kaikille

Hoitotakuu tulee voimaan vajaan kuukauden kuluttua. Lakiin on määritelty ne aikarajat joiden puitteissa terveydenhuoltoon hakeutuvan tulee päästä tutkimuksiin sekä tarpeelliseksi katsottuun hoitoon. Tarkoitus on edelleen säilyttää hoitovastuu terveyskeskuksissa ja samalla taata että erikoissairaanhoidon konsultaatio on tarvittaessa nopeasti saatavilla. Aikarajat on määritelty myös toimenpiteiden jonottamiselle. Tämä onkin järkevää. Jonottaminen ei tee hoidosta helpompaa tai edullisempaa. Päinvastoin; jonottaminen tarpeelliseen leikkaukseen pitkittää vaivoja ja sairaslomaa. Tämä aiheuttaa kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Jos jotain onpäätetty leikata, on se toki järkevää tehdä nopeasti eikä pitkän jonottamisen jälkeen.
Hoitotakuun yhteydessä on myös pyritty määrittämään yhtenäiset perusteet hoitoon pääsylle. Nykyisin on maan eri osissa kovin erilaiset perusteet joillekin toimenpiteille. Myös jonojen pituus hoitoihin vaihtelee hurjasti. On siis hyvä että hoidon kriteerit on pyritty yhtenäisesti määrittelemään. Tämän pitäisi lisätä tasa-arvoa terveydenhuollossa.

Terveydenhuollon kustannukset nousevat nopeammin kuin kansantalous kehittyy. Tähän on syynä paitsi väestön vanheneminen myös lääketieteen kehittyminen. Uusia aiempaa kalliimpia lääkkeitä kehitetään. Hoitoja kehitetään sellaisiin sairauksiin joita aiemmin ei voitu hoitaa. Ihmiset elävät pidempään ja terveempinä kuin ennen. Kehitys ei kuitenkaan kulje vain eteenpäin. Elintapamme altistaa sairauksille joiden torjuminen olisi paitsi järkevää myös edullista. Aikuisiän diabeteksen pelätään lisääntyvän räjähdysmäisesti. Syynä pidetään ylipainon lisääntymistä ja liikunnan vähentymistä. Omakotitaloasumista voisi pitää jopa terveydelle vaarallisena, koska se altistaa autosta riippuvalle elämäntavalle. Jos kaikki matkat kuljetaan autolla jää päivittäisten askelten määrä kovin vähäiseksi. Kuitenkin askelia tulisi ottaa n 10 000 joka päivä, jotta elimistö voisi hyvin. Oikoreitin sijaan pitäisi valita kiertotie, autonsijaan pyörä tai jalat.

Liikkumisen lisäämiseen tarvitaan muuta kuin tukea urheilulle. Sohvalla muiden suorituksia ihaileva ei saa elimistön tarvitsemaa liikuntaa. Urheilurahat pitää suunnata liikunnan lisäämiseen. Hyvät liikuntamahdollisuudet houkuttelevat liikkumaan, niitäkin joiden mielestä urheilu on tylsää. Kaupungit pitää suunnitella niin että ne houkuttelevat kävelemään. Jalankulun pitää olla turvallista myös lapsille. Etenkin koulumatkat pitää tehdä turvallisiksi.Vain torjumalla elintasosairauksien lisääntymisen voimme taata terveydenhuollon rahojen riittävyyden myös silloin kun iäkkäitä ihmisiä on nykyistä paljonenemmän.

Ennaltaehkäisy myös tuottaa enemmän terveyttä kuin hoitotakuu.

Minerva Krohn