keskiviikko 26. marraskuuta 2003

Yhteisövero kannustaa kuntia parempaan elinkeinopolitiikkaan

Yhteisöveron kuntaosuutta ei saa siirtää kokonaan valtiolle. Sisäasiainministeriön valmistelema malli jossa kuntien menetyksiä kompensoitaisiin ei ota huomioon yhteisöveron positiivista vaikutusta kuntien elinkeinopolitiikkaan. Nykyinen järjestelmä jossa osa yrityksen maksamasta yhteisöverosta ohjautuu kunnalla kannustaa kuntia parempaan elinkeinopolitiikkaan, koska se samalla parantaa kunnan taloutta.
Pääkaupunkiseudulla sekä muilla yhtenäisillä työssäkäyntialueilla on mahdollista että yrityksen luomiin työpaikkoihin tullaan naapurikunnista, jolloin työntekijän tulovero ohjautuu myös sinne. Jos yrityksen sijaintikunnalle ei tule myöskään yhteisöveroa katoaa taloudellinen kannustin yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen.
Peruspalveluiden järjestäminen on Suomessa kuntien vastuulla. Valtion ei tule huonontaa kuntien edellytyksiä peruspalveluiden järjestämiseen. Jo nyt on useissa kunnissa jouduttu nostamaan kunnallisveroa, valtion toimien, mm. veronkevennysten huononnettua kuntien taloustilannetta. Yhteisöveron siirtäminen valtiolle huonontaisi kuntien tilannetta nykyisestä, eikä se sen vuoksi ole hyväksyttävissä.

keskiviikko 19. marraskuuta 2003

Vanhemmuuden kustannukset jaettava

Naisten asemaa työmarkkinoilla parannettava jakamalla vanhemmuuden kustannukset kaikkien työnantajien kesken

Hallituksen tulee kiirehtiä lainsäädäntöä jolla vanhemmuuden kustannukset jaetaan kaikkien työnantajien kesken, Minerva Krohn vaati tänään puhuessaan Helsingin Vihreiden yleiskokoukselle. Nykytilanne jossa kustannukset kohdistuvat käytännössä yksinomaan vauvan äidin työnantajalle johtaa naisten sortamiseen työmarkkinoilla. Nuoret naiset tekevät aiempaa enemmän pätkätöitä. Lisäksi naisten ja miesten palkkaero on pysynyt ennallaan, päinvastaisesta pyrkimyksestä huolimatta. Synnytyksistä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat etenkin palvelusektorille sekä kuntapuolelle, joissa naisten osuus työvoimasta on suurempi kuin teollisuudessa. On ilmeistä että nämä kustannukset ovat yhtenä esteenä tasa-arvoiselle palkkaukselle, Krohn totesi. Lapsen sairastuessa jää hoitajaksi kotiin yleensä äiti, joka lisää kustannuksia jotka naisten työnantajille koituvat vanhemmuudesta.

Julkinen sektori ja palveluelinkeinot joutuvat tukemaan teollisuuden kilpailukykyä kohtuuttomasti. Viimekädessä haitta kohdistuu nuoriin naisiin, joiden on vaikeampi saada pysyvää työsuhdetta ja oikeudenmukaista palkkaa työstään. Pääministeri Vanhanen on ilmaissut huolensa syntyvyyden alhaisuudesta Suomessa. Hallituksen on osoitettava kantavansa todellista huolta nuorten naisten tilanteesta parantamalla heidän asemaansa työmarkkinoilla Krohn lisäsi.

Minerva Krohn

lauantai 15. marraskuuta 2003

Elämänlaatu on ajan kysymys

Ulkona sataa lunta. Tuuli lennättää jääkylmää sadetta sisään takinkauluksesta. Sää houkuttelee sisälle perheen pariin. Jouluunkin on vain muutama viikko. Jo nyt voi kynttilän valossa suunnitella kuinka mukavaa on viettää monta kiireetöntä päivää perheen parissa.

Tavallisena arkena tuntuukin aina olevan kiire. Pisintä työpäivää tekevät Suomessa pienten lasten vanhemmat, nuoret naiset lisäksi usein pätkätöissä. Monilla työpaikoilla ylitöistä on tullut säännönmukaisia, ja niiden tekemisestä ei aina edes makseta lisää palkkaa. Työtä on niin paljon että kaikkea ei normaali työpäivän aikana saa tehtyä. Kotona odottaa usein toinen työmaa. Lapset on hoidettava, koti siivottava, vaatteet huollettava. Vanha omainen vaatisi ehkä myös huomiota ja hoivaa. Ei ihme että moni työssäkäyvä uupuu.

Avioerot ovat yleistyneet. Eroon päätyvät usein juuri pienten lasten vanhemmat. En usko että niin usein väärät ihmiset olisivat päätyneet naimisiin ja päättäneet perustaa perheen. Ilmeistä on että arki on todella liian raskasta monille.
Suomessa on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys. Työttömillä vapaa-aikaa on yleensä aivan liikaa. On vaikea löytää motivaatiota työnhakuun joka on osoittautunut turhaksi, kun koulutus ja ammattitaito eivät kenties enää vastaa nykyisen työelämän vaatimuksia. Nekään, joiden koulutus on aivan oikea, eivät saa työtä, kun töissä olevat laitetaan tekemään liian pitkää päivää.

Suomessa ei palvelusektoria arvosteta. Vanha taloustieteilijöiden hokema kuuluu ettei Suomi pärjää jos me vain pesemme toistemme paitoja. Kuitenkin vain palvelusektorille voi syntyä merkittävästi uusia työpaikkoja. Työssäkäyvien elämä helpottuisi jos töitä osattaisiin jakaa nykyistä paremmin. Palvelusektorin menestymistä voidaan helpottaa laskemalla sen arvonlisäveroa. Palveluiden kilpailukykyisyyttä parantaisi myös vanhemmuuden kustannusten jakaminen molempien vanhempien työnantajien kesken, koska palvelusektori on perinteisesti hyvin naisvaltaista.

Kansantalous on kasvanut, ja olemme vuosi vuodelta vaurastuneet. Elintason kasvu ei kuitenkaan ole parantanut elämänlaatua. Ehkä kannattaisi hellittää hieman ja pyrkiä erityisesti elämän laadun kasvattamiseen elintason sijaan. Työaikaa tulee lyhentää, jotta töitä riittää yhä useammalle. Töitä voi jakaa myös ostamalla palveluja. Tämä on järkevää etenkin silloin jos oma erityisosaaminen on työpaikalla vaikeasti korvattavissa. Kotitaloustyön verovähennysoikeutta pitää nostaa jotta kotityön teettäminen on kannattavampaa. Samalla kannattaa vapautua syyllisyydestä jos ei superäitinä suoriudukaan itse kaikesta kodinhoidosta. Sen sijaan voi tuntea hyvää omaa tuntoa siitä että on työllistänyt toisen suomalaisen, sen sijaan että kotitöitä helpottaakseen ostaisi automaatti-imurin.

Kauppojen joulumainokset lupaavat lisää aikaa perheelle. Lisää aikaa voi saada vain järjestämällä elämänsä uudelleen. Hampaat irvessä puurtamisen sijaan kannattaa miettiä miten elämässä voi oikeasti keskittyä niihin asioihin ja ihmisiin jotka kokee läheisiksi ja tärkeiksi.

Minerva Krohn