perjantai 28. helmikuuta 2003

Yksityistäminen ei ratkaise terveydenhuollon ongelmia

terveyspalvelujen turvaaminen vaatii lisärahoitusta.

Kansallisen terveyshankkeen toteuttaminen jää seuraavalle eduskunnalla. Erityisesti tärkeää on saada hoitotakuu käyttöön ja leikkausjonot purettua. Puolueet ovat vaaliohjelmissaan merkinneet ohjelmissaan eri suuruisia hintalappuja, vain Vihreän liiton ohjelmassa vaadittu 700 miljoonan euron rahoitus on riittävä ohjelman toteuttamiseksi.
Ministeri Sasi on lähtenyt kampanjoimaan terveydenhuollon yksityistämisen puolesta. Myös Lääkäriliiton kannanotot on tulkittava yksityissektoria suosiviksi. Kuitenkaan terveyspalvelujen yksityistäminen ei ratkaise terveydenhuollon ongelmia. Hoitojonojen purkamisessa voidaan toki hyödyntää myös yksityispuolen kapasiteettia.
Terveyspalveluja pitää jatkossakin tarjota kansalaisille asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Julkisen sektorin toimivuus vaatii työvoimapulan torjumista. Tämä vaatii panostamista työolosuhteisiin. Väestön ikääntyminen ja lääketieteen kehittyminen tuovat kustannuspaineita terveydenhuoltoon. Lisärahoituksen lisäksi terveydenhuollossa tarvitaan paremmin toimiva hoidon porrastus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Erikoissairaanhoidon konsultoiminen diagnoosivaiheessa pitäisi olla mahdollista kevyemmällä rakenteella. Hoitoon on varaa jos diagnoosivaiheessa ei tuhlata resursseja. Työjakoa lääkäreiden ja hoitajien välillä perusterveydenhuollossa on myös mietittävä uudelleen.

Minerva Krohn Helsingissä 28.02.03 Lääkäriliiton paneelissa

lauantai 8. helmikuuta 2003

Rakennusliike voi myös suojella vanhaa.

Helsingin Sanomissa on herättänyt aiheellista hämmästystä kaupunginhallituksen enemmistön päätös olla asettamatta Katajanokan Merikadettikoulua rakennuskieltoon suojelukaavan laatimiseksi. Kaupunginmuseo on pitänyt rakennusta arvokkaana ja kaupunginsuunnitteluvirasto rakennuksen säilyttämistä toivottavana. Tontilla on voimassa 25 vuotta vanha kaava, joka sallii talon purkamisen. Nykyisen rakennuslain mukaan kaavat vanhenevat 13 vuodessa. Valitettavasti tämä vanheneminen ei koske ennen lakimuutosta laadittuja kaavoja.
Kiistanalainen noin satavuotias hyväkuntoinen rakennus on kuitenkin mahdollista vielä säästää. Tontin ja siinä olevan rakennuksen omistaa rakennusliike Alfred A. Palmberg, jolla on mahdollisuus pyytää uuden, rakennuksen säästävän kaavan laatimista. Kaupunginsuunnitteluviraston selvitysten mukaan uusi asuinrakennus on mahdollista sijoittaa tontille myös niin että nykyinen rakennus säästyy, ja rakennusoikeus pienenee vain hieman.
Rakennusliikkeen ei siis tarvitse aina olla barbaarinen ja vanhasta rakennuskannasta piittaamaton. Helsingin Sanomien palkitulla ”kadonneet talot” – sarjalla on jo riittävästi materiaalia. Toivottavasti rakennusliike A. A. Palmberg ei halua päätyä tähän sarjaan Helsingin vanhan rakennuskannan tuhoajana.

Minerva Krohn
HS yleisönosasto 2003